17.1.2014

Karttasovellusta kehitetty

Karttasovellusta on muutettu blogissa esitetyn palautteen perusteella. Muutoksen myötä kartalla voi tarkastella yksittäisiä linjoja. Päästäksenne tarkastelemaan linjoja yksitellen, klikatkaa alla olevaa "Näytä suurempi kartta", jolloin kartta aukeaa suurempana uuteen välilehteen tai ikkunaan. Kun kartta on latautunut kokonaan, valitkaa vasemmasta reunasta "Sisältö", jonka jälkeen voitte valita haluamanne linjat. Linjan tietoja voi edelleen tarkastella klikkaamalla linjaviivaa kartalta.

HSL:n sivuilta löytyvä materiaali on myös toimitettu seuraaviin paikkoihin:
Lauttasaaren kirjasto, Pajalahdentie 10a, 00200 Helsinki
Tapiolan kirjasto, Kaupinkalliontie 10 (Espoon kulttuurikeskus), 02100 Espoo
Kirjasto Omena, Piispansilta 11 (Kauppakeskus Iso Omena), 02230 Espoo
Kivenlahden kirjasto, Merenkäynti 3, 02320 Espoo
Länsimetro Oy:n konttori, Tapiontori 3A, 02100 Espoo

Luonnoksesta ei kerätä paperisia palautteita. Palautteen voi jättää erillisellä kommentointilomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.hsl.fi



Näytä suurempi kartta
  

60 kommenttia:

  1. Olisi mukavaa, jos olisi lisäksi erikseen esim. pdf-kartta asemittain siten, että kartalla olisi valmiiksi linjanumeroita. On varsin työlästä klikkailla viivoja ja ihmetellä, mistä linjat kulkevat tai yrittää vasemmasta palkista päätellä linjan numeroita. Tällaisia karttoja on ennenkin tehty, joten osaamista varmasti HSL:ssä riittäisi.

    VastaaPoista
  2. Ei kerätä paperisia palautteita - ei voi olla totta!? Millä perusteella kysely sitten on edustava otos julkisen liikenteen käyttäjistä?

    VastaaPoista
  3. Miten kulkeminen ruotsinkielisiin kouluihin on huomioitu suunnitelmissa? Matllidens skolcentrumissa on yli 1000 lasta, esikouluikäisistä lukiolaisiin. Tällä hetkellä kaikki länsiväylää kulkeat bussit ovat tarjonneet erinomaiset yhteydet kouluun. Jatkossa koululle ei vie mikään linja vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää n. 1 km kävelymatka Matinkylän metroasemalta? Linjat 111 ja 112 vuorovälein 10 min eivät riitä kuljettamaan tuota koululaismäärää aamuisin ajoissa kouluun metroasemalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matinkylään on hyvät yhteydet eri puolilta Espoota. Matinkylästä voi jatkaa kävellen tai busseilla 111 ja 112 lähemmäksi Mattlideniä.

      Poista
  4. Erittäin huono suunnitelma.

    Nykyään normi työmatka etelä Espoosta etelä Helsinkin on vienyt 20min ovelta ovelle. Metro "unelman" jälkeen pelkästään matka metrojunaan kestää yhtä kauan. Bonuksena vielä Helsingin päässä 4 min kävelymatka pysäkiltä muuttuu 15 min kävelyksi. (Helsingin julkiset toimii niin surkeasti/hitaasti ettei kannata käyttää)

    Auton osto ainoa vaihtoehto ja sillä länisväylää pitkin Helsinkiin, kun ei tee mieli hukata reilu tunti/päivä ylimääräistä työmatkoihin. Toivottavasti moni muukin päätyy tähän, niin ehkä länsiväylä-bussit palaa suunnitelmiin.

    Lopuksi vielä, pahoin pelkään että suunnitema ei muutu. Mahdollisuus vaikuttaa ei ole todellinen, on olemassa vain muodon vuoksi. Kun kerran on rakenettu yli-kallis ja täysin turha länsimetro niin pakon kautta saadaan matkustajia siihen. Asiakaspalvelulla ei ole väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kertoa mistä mihin matkustaa niin palaute on helpompi ottaa huomioon..

      Poista
  5. Lauttasaaressa Vattuniemen liityntälinja on tynkä. Suunnittelijat eivät ole ottaneet huomioon eri-ikäisten ihmisten kykyä liikkumiseen. Vattuniemen itäpuolella asuvat vanhat ja vammaiset ovat pulassa. Pysäkeille on liian pitkä matka ja kulku osittain ylämäkeen, varsinkin jos valitsee pysäkeistä lähimmän. Asia korjaantuisi, jos liityntäliikenne kulkisi rengasmaisesti ja paluu metroasemalle olisi Vattuniemen- ja Tallbergin puistotien kautta Gyldenintielle. Silloin kyytiin voisi päästä sekä Melkonkadulta että Vattuniemenkadulta ja matka olisi tasapuolisempi kaikille. Köysikujankin asukkaat voisivat käyttää metroa tyytyväisin mielin.

    VastaaPoista
  6. Hei, en ole löytänyt mainintaa pohjoisemman Espoon bussilinjoista. Etelä-Espoon linjat ilmeisesti laitetaan kokonaan uusiksi metron myötä. Entä esim. Jupperin, Leppävaaran, Järvenperän ja Niipperin jne. suunnan bussiliikenne? Muuttuuko se vai jäävätkö vanhat linjat kulkemaan? Linjojen numerointi ainakin taitaa muuttua? Tässä liityntälinjasuunnitelmassahan ei ole sinne päin minkäänlaista liikennettä. Toivon vastausta tähän viestiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Espoon linjojen muutosten myötä vaikutuksia linjastoon heijastuu myös Jupperiin ja Järvenperään. Muutokset koskevat linjaa 15, joka luonnoksessa tunnuksella 548 ja linjaa 533, joka luonnoksessa 533. Muuten suunnitelmassa ei oteta kantaa Leppävaaran linjoihin.

      Poista
  7. Työmatka HYKS:n sairaaloihin pitenee entisestään. Eikö mitään linjaa olisi voitu jatkaa, jotka ennen sinne menivät (503 ja 504)? Vaihdot ja kulkumatkat pitenevät

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihtoja tulee lisää, mutta myös vuorovälit tihenevät, jolloin liikkuminen on helpompaa.

      Poista
    2. Hah! Työmatka Meilahteen (HYKS, Yliopisto, TTL ym) pitenee aivan järkyttäväksi, ja esim Soukasta josta ennen pääsi 30 minuutissa 504:lla, joutuu nyt kulkemaan kolmella kulkuneuvolla bussi-metro-bussi, + vaihdot ja kävelyt ja odottelut. Alle tunnin ei pääse millään! Auto käyttöön.

      Poista
  8. Lauttasaaren itä- ja koillisosissa asuvat putoavat kohtuuttoman huonoon väliin nykytilanteeseen verrattuna. Linja 21v palvelee lisääntyvää väkimäärää Vattuniemessä sekä Lauttasaarentien lähistöllä vanhempaa asujaimistoa, jonka pitäisi ruveta kiipeämään pitkä ylämäki metroasemalleen. Vanhenevaa polvivaivaista hirvittää. Älkää lopettako 21v:tä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lauttasaarensillan kupeesta pääsee metroasemalle linjoilla 21 ja 21B, jolloin ei tarvitse kävelle ylämäkeä metroasemalle. Linjoilla 21 ja 21B pääsee myös Ruoholahden metroasemalle, jolloin ei tarvitse kulkea takaperoisesti keskustan suuntaan.

      Poista
    2. On kummallista jos lähiliikenne tästä kantakaupungin kyljestä ydinkeskustaan ohjataan metromutkan kautta 1-2 pysäkin matkaa varten. Onkohan Lauttasaari päätetty eristää lähiöksi? Vrt. vastaavalla etäisyydellä olevat muut kaupunginosat ja niiden tiivis kaupunkiliikenne.

      Poista
  9. Vuorovaikutussuunnittelija21. tammikuuta 2014 klo 11.43

    Mitä höpöhöpöä tämmöinen "kuuleminen" on olevinaan? Toteutettu kysely on aivan ala-arvoinen, tai sitten tarkoitushakuisesti tehty vaikeaksi kommentoida. Poistettavia linjoja ei ole ollenkaan kommentoitavana ja uudet ainoastaan uudella linjanumerolla. Myös (kaupungin hallinnolliset??) pienalueet ovat osin nimillä, jotka eivät välttämättä arkikokemusta kohtaa.

    Erityisesti pistää silmään se, että Latokaskesta poistettava 195 on muutettu numerolle 125. Kyselyssä sen enempää kuin kartassakaan ei vanhoja numeroita näy. En voi välttyä epäilykseltä, että kyseessä on tarkoitushakuinen temppu vähentää kommentteja koskien linjaa, josta luonnosvaiheessa tuli iso poru.

    Kartta on lisäksi teknisesti huono siksikin, ettei linjanumerolistasta voi klikata kyseistä linjaa kartalle näkyviin. Edelleen päätepysäkit kannattaisi listata sekä listassa (vasemmalla, jossa on ko. linjan väri) että siinä infolaatikossa, joka avautuu viivaa klikkaamalla. Jokainen haluaa tietää omalla kohdallan menevät bussit, eikä seurailla viivaa pitkin Espoota. Eli ihmeen vaikea käyttää.

    Erityisesti ihmettelen tämän blogin roolia ja tarkoitusta. Annetaan ymmärtää, että blogissa voi keskutella, mutta eihän tämä ole mitään keskustelua. Ihmiset mainitsevat ongelmiaan, ja HSL joko ei vastaa ollenkaan (huomattava valtaosa) tai toistelee papukaijana aiemmin ilmoitettua.

    Esim. tässä yllä on kysytty, että mitä aiotaan tehdä Mattlidenin koulun suhteen kun 1 km kävely tai 111/112 ei vaikuta toimivilta vaihtoehdoilta, vastaus on "kävely tai 111/112". Eihän tämä ole keskustelua. Pelkkää kuittailua, että kyllä kuulkaa suunnitelma on hyvä, te vain ette ymmärrä.

    Aiemmissa entryissä on mm. huonosti liikkuvan kulkemismahdollisuuksista huolestuneeseen kysymykseen vastattu "Metrolla niinkuin kaikki muutkin", mikä on jo oikeasti tökeröä.

    Jos tilanne on se, että metron varjolla tai ansiosta busseista joudutaan säästämään niin paljon, että lopputulos on huono, niin sanokaa se ja mietitään, mitä sillä liian vähällä rahalla tehdään. Tai jos suunnitelmaan sisältyy ylivertaista viisautta, jota me tyhmät emme näe, niin selittäkää. Älkää kuitatko "keskustelua" sillä, että toistatte samaa, mitä juuri on kritisoitu.

    Tiedoksi vielä, että onngelmat eivät poistu sillä, että kirjoitatte tänne vaikka sata kertaa, että vaihdollinen yhteys on sujuvampi, kun ei se ole.

    VastaaPoista
  10. Linjoja voi valita yksitellen näkyviin yllä mainittujen ohjeiden mukaisesti: "Päästäksenne tarkastelemaan linjoja yksitellen, klikatkaa alla olevaa "Näytä suurempi kartta", jolloin kartta aukeaa suurempana uuteen välilehteen tai ikkunaan. Kun kartta on latautunut kokonaan, valitkaa vasemmasta reunasta "Sisältö", jonka jälkeen voitte valita haluamanne linjat. Linjan tietoja voi edelleen tarkastella klikkaamalla linjaviivaa kartalta." Myös päätepysäkit näkyvät Sisältö-välilehden alta.

    Aiemmin blogissa on todettu, että nyt kerätään palautetta linjastosta, jonka jälkeen tehdään mahdolliset muutokset. Kesken kommentointivaihetta emme rupea tekemään muutoksia, vaan mahdolliset muutokset tarkastellaan kokonaisuutena. Palautetta voi jättää erillisen palautelomakkeen kautta.

    Linjasta 195 on tehty erillinen postaus blogiin, jossa on perusteltu syitä muutokselle. Samoin kuin Mattlidenin koulumatkayhteyksien puolesta on kerrottu vaihtoehdot liikkumiselle tämän luonnoksen perusteella.

    Palautelomakkeen perusteella pyritään saamaan palautetta ehdotetusta linjastosta sekä linjojen vuoroväleistä. Aluekohtaisessa palautteessa voi yleisemmin antaa palautetta alueen yhteyksistä.

    VastaaPoista
  11. Vuorovaikutussuunnittelija21. tammikuuta 2014 klo 12.46

    Kiitoksia vastauksesta. Ymmärrän toki, että luonnosta ei nyt muuteta vaan kerätään kommentteja. Mutta materiaalissanne, mm. tällä sivulla: https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/lansimetron-liityntalinjasto kehoitetaan KESKUSTELEMAAN blogissa. Merkkejä keskustelusta HSL:n ja asukkaiden välillä on havaittu niukasti tässä blogissa. Tämmöinen ei ole keskustelua:
    asukas: "Asia X on huono"
    HSL: "Asia X on hyvä" tai vaihtoehtoisesti "Asia X on".

    Ihan vinkkinä, jos kuitenkin vastaatte vaikkapa Mattlideniä koskevaan kysymykseen kuten yllä, niin siihen kannattaisi vähintään laittaa "asiaa on tarkemmin käsitelty paikassa se-ja-se". Kyllä kysyjä lukee pääasiassa hänelle annetun vastauksen, jonka ei suinkaan tarvitse olla kaikenkattava, mutta ei myöskään pidä olettaa, että hän on lukenut jo kaiken muun aineiston ja ihan kiusalla vieläkin valittaa. Meille tämä ei ole päätyötä.

    Palautekyselyllä ei anneta palautetta _linjastosta_ vaan ehdotetuista linjoista, kun poistettavien linjojen kommentointia ei ole siihen tuotu. Ymmärrän myös numeroiden järkeistämisaikeen, mutta tässä vaiheessa kun kommentteja pyydetään, pitäisi materiaalin olla mahdollisimman helposti ymmärrettävää, joten vanha numero saisi ilmetä helposti. Vaikka teillä on hieno systeemi, jonka mukaan ne on määritetty ja blogipostaus josta perusteetkin löytyy, niin tavalliset ihmiset vastailevat näihin ruokatunneilla ja muuten kiireessä, jolloin palautteen antaminen pitäisi olla mahdollisimman helppoa. Eikä niin, että ensin pitää tehdä tutkimustyötä selvittääkseen mihin kohtaan voi kommentoida omaa linjaansa. Viittaan edelleen erityisesti tuohon 195 => 125 muutokseen erityisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska linja 195 lakkautetaan luonnoksessa, niin ei ole järkevää kysyä mielipidettä linjasta 195. Linja 125 palvelee osittain samoja yhteysvälejä kuin linja 195, mutta se on kuitenkin täysin eri linja. Nyt on tarkoituksena saada palautetta luonnoksen linjoista, jotta linjastoa voidaan kehittää mahdollisimman hyväksi. Lisäksi palautteella haetaan esille asioita, joita emme ole osanneet mahdollisesti ottaa huomioon. Muutoksien tarve katsotaan kokonaisuudessaan kun palaute on kerätty.

      Olemme pyrkineet tuomaan mahdollisimman paljon aineistoa esille, jotta asukkaat voivat perehtyä linjastoon. Valitettavasti tämä myös edellyttää, että ihmiset käyttävät aikaa. Mutta otamme tästä palautteen vastaan ja mietimme jatkossa keinoja, joilla voimme paremmin avata suunnitelmia asukkaille.

      Poista
    2. Onko linjan 195 lakkautus siis jo päätetty?
      Vaikka täällä blogissakin on useita kymmeniä kommentteja, pyyntöjä ja huolia siitä että linja jatkaisi nykyisellään?

      Poista
  12. Todella samaa mieltä vuorovaikutussuunnittelijan kanssa! Suosittelisin HSL:nkin palkkaamaan riveihinsä jonkun vuorovaikutustaitoisemman henkilön, kuin nyt blogiin vastailijat. Tuo ei todellakaan ole keskustelua, vaan pelkää ignooraamista jossa ette voi tippakaan myöntää tehneenne hölmöjä päätöksiä ja kaiken lisäksi huonosti toimivan palautelomakkeen. Niin kuin vuorovaikutussunnittelija yllä kirjoitti, tämä ei ole kyselyyn vastaajille päätyötä, vaan pääasiassa vastaamme kyselyihin kahvitauolla tai esim lasta nukuttaessa illalla.

    Toivoisin että vastaisitte ihan jokaiseen kysymykseen ja hieman vuorovaikutteisempaan sävyyn, esim täällä monesti esitetty kysymys "Ketä palvelee että nykyiset 20 min yhteydet yhdellä bussilla muutetaan kolmen vaihdon 60 min yhteyksiksi" Saa järjestäen vastauksen " yhteys on nyt 60 min, mutta vuoroväli tiheämpi" Ei tuo ole mikään vastaus kysymykseen!

    Lisäksi kysyisin, aiotaanko Etelä-Espoolaisten päiväkotien aukioloaikoja pidentää näiden muutosten myötä? Itselläni esim. tulee tämän jälkeen mahdottomaksi ehtiä klo 17:ksi hakemaan lapseni hoidosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palautteissa kannattaa tuoda tarkkaan esille yhteysvälit, joilla matka-aika heikkenee oleellisesti nykyiseen verrattuna. Mitä tarkempi palaute on, sitä helpompi siihen on reagoida.

      Poista
    2. Aika mahdoton tehtävä tavallisen kansalaisen arvioida kuinka paljon matka-aika pitenee, kun tekään ette anna suoraa vastausta muuallakaan blogissa kuinka kauan matka kestää. Sanotte vain ympäripyöreästi joillakin pitenee joillakin ei!

      Poista
  13. Uuden reitistön perusperiaatteena näyttää olevan harvemmat bussilinjat harvemmilla reiteillä (paljon vaihtoja) mutta tiheämmin. Kun itse mietin mitä odotan joukkoliikenteeltä, on se ilman muuta läheltä kulkeva linja, jolla päässee vaihdotta määränpäähän. Vuoroväli voi olla harvempikin, koska kaukana sijaitseva lähin pysäkki ja vaihto (tai toinenkin) syövät sen hyödyn, mikä on tiheämmästä vuorovälistä. Vaihto on oikeastaan suurin myrkky joukkoliikenteessä. Niin monta kertaa on saanut seistä pysäkillä kun ensimmäinen auto on myöhässä ja toinen mennyt jo etuajassa. Tuntemattomiin paikkoihin mentäessä vaihtopysäkin etsintään voi mennä arvaamaton aika ja odottelu sujuu muutenkin paremmin kotona suoran yhteyden lähtöä odotellessa kuin maantienojassa pakkasessa värjötellessä.
    Eli: linjastosuunnittelu nyt kokonaan uusiksi. Vielä ehtii hyvin, kun metrokin myöhästyy. Ymmärrän, että seutulinjat katkeavat metroasemille, mutta älkää tuhotko Espoon sisäistä liikennettä. Ottakaa suunnittelun lähtökohdaksi kattavat reitit ja keskusten väliset suorat yhteydet, joita täydentävät pienempiä alueita kiertävät ja ruuhka-aikoja helpottavat reittivariantit peruslinjasta. Näille voidaan antaa omat numerot, jos pelkäätte matkustajien sekoavan esim. eri kirjainyhdistelmistä. (Niidenkin kanssa on pärjätty tosin jo vuosikymmenet).
    Bussit kulkemaan läheltä ja vaihtojen määrä mahdollisimman alas vaikka tiheyden kustannuksella!

    VastaaPoista
  14. Todella samaa mieltä yllä kirjoittaneen kanssa! Voisitte aloittaa ihan akusta ja tehdä kyselyn, mitä ihmiset arvostavat joukkoliikenteessä ja mistä ovat valmiit tinkimään. Oletan että suurin osa ihmisistä toivoo ensisijaisesti juuri vaihdotonta yhteyttä. Vaihdollisuus lisää matka-aikaa reilusti, vaikka molemmat kulkuneuvot olisivat minuutilleen ajassa. Usein jompikumpi on myöhässä/ajoissa ja vaihto ei toteudu. Silloin matka-aika pitenee ainakin yhden vuorovälin verran.
    Myös etenkin työmatkaliikenteessä on ensiarvoisen tärkeää yhteyden nopeus!

    Voisitte todellakin nyt todeta, että tämä suunnitelma voi olla teidön mielestänne hirmu kiva paperilla mutta kun joukkoliikenteen todellisilta käyttäjiltä ja etelä-Espoon asukkailta kysytään, se on todettu käyttökelvottomaksi. Nyt olisi siis aika ottaa askel takaisin päin ja aloittaa suunnittelu puhtaalta pöydältä. Ensin kerätään käyttäjien toiveita (ja ehdottomasti busseissa, paperilomakkein yms!) Vanhukset ym ryhmät eivät tänne nettisivuille eksy.

    Sitten mietitte uudestaan, miten toteutat järkevän liikkumisen. Tutkitte vailla kaupunginosa tai pääkatu kerrallaan, minne nyt on suorat yhteydet, ja pyritte toteuttamaan vähintäänkin saman tason. Tietyt alueet kärsivät nyt jo kohtuuttomasti suorien liikenneyhteyksien poistosta Kamppiin (mm olari ja Kuitinmäki), joten voisitte tarjota jotakin parannusta tilalle, etteivät nämä uudistukset näyttäytyisi pelkästään negatiivisena esim juuri olarilaisille. Ehdotan esim jokerilinjan (550) jatkamista Tapiolasta suoraan Olariin. Westendinasemaa tuskin enää tarvitaan Kampin bussien lopettaessa. Tällä turvattaisiin suorat ja yhä nopeat yhteydet olarista Tapiolaan ja Otaniemeen sekä Viikkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Bussiliikenteen nykyisiin massamääriin tuijottaminen ei kerro mitään siitä missä liikkumisen heikommassa asemassa olevat ovat ja minne heillä on tarvetta päästä. Tarkoitan huonosti liikkuvia, lapsia ja niitä joilla ei ole vaihtoehtoja liikkumiselle. Linjastosuunnitelmassa pyritään ilmeisesti myös tavoitteeseen yksi bussi / katu. Asukkailta ei ole kysytty minne he haluavat matkustaa, minkä ajan he haluavat siihen käyttää ja mitä he ovat siitä valmiita maksamaan. On täysin utopistista kuvitella että ihmiset ovat valmiita kävelemään 2 km matkoja bussipysäkille kun siihen on ennen kulunut korkeintaan muutama min. En saa mielestäni ajatusta, että aivan kuin suunnitelmaa olisi tehty yhteistyössä autoliiton kanssa. Täällä yksi Vantaalainen jo kertoi että heillä bussilinjasto romutettiin jo aikaa sitten. Kaikki liikenne perustuu vaihtoihin. Sen verran olen sielläkin tutkinut bussiaikatauluja, että en nykyisin juuri liiku Vantaalla julkisilla vaan Espoosta sinne on pakko olla auto. Ei Espoossa ole pakko mennä tähän malliin. Kun on kerran investoitu iso satsaus metroon on se saatava myös ihmisten käyttöön ja se tapahtuu vain niin, että ihmiset voivat tehdä kaikki tarvittavat matkat julkisilla. Itselläni on kuitenkin suunnitelma B siltä varalta, että liityntäsuunnittelun lopputulos epäonnistuu niin kuin nyt pahasti näyttää.

      Poista
  15. Latokaski-seura ry:n kannanotto bussilinja 195 lakkauttamisesta

    Bussilla nopeasti ja turvallisesti töihin, kouluun ja harrastuksiin

    Latokaskelaiset käyttävät bussilinjaa 195 matkustaessaan töihin alueen ulkopuolelle, harrastuksiin, kauppoihin, koulujen liikunta- ja kulttuuritilaisuuksiin sekä viedessään lapsia päivähoitoon. Käytettyjä palveluita ovat mm. Malminmäen ruokakaupat (sis. posti ja käteisautomaatti), Puolarmetsän ja Meilahden sairaalat, Kuitinmäen ja Olarin päivähoitopalvelut, Olarin ja Tapiolan koulut ja harrastusmahdollisuudet, Tapiolan urheilupuisto (mm. Esport Center ja Barona Arena) ja palvelut ja työpaikat välillä Latokaski-Tapiola-Meilahti-Töölö.
    Latokasken alueella työllistyy henkilökuntaa mm. kouluissa ja päiväkodeissa ja alueella toimii jonkin verran pienyrittäjiä. Osa heistä käyttää bussilinjaa 195 työmatkoihin.
    Perheiden arkeen liittyy matkustamista Latokasken ulkopuolelle. Lasten opetellessa itsenäistä liikkumista on vaihdoton bussiyhteys turvallisempi ratkaisu. Lasten kasvaessa vanhempien huoli nuorten kotiintulosta vähenee kun kulkuyhteydet toimivat. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa perheiden arkeen.

    HSL on esittänyt blogissaan 20.12.2013 perustelut sille, miksi linja 195 lakkautetaan. Mielestämme näissä perusteluissa on monia virheitä.

    Latokaski houkuttelee uusia asukkaita ja liikunnan harrastajia
    1) HSL on perustellut linjan 195 siirtämistä pois Latokaskesta sillä, että "Latokaskessa ei ole työpaikkoja tai vapaa-ajankohteita, jotka vetäisivät matkustajia Latokaskeen". HSL ei ota huomioon Espoon kaupungin kaavoitussuunnitelmia, jossa Latokaskenniitylle on tulossa lisää pientaloasumista ja urheilu- ja virkistyspalveluja Espoolaisten käyttöön. Jo nyt alueemme kautta kulkee jatkuvasti paranevat hiihtoladut Espoon keskuspuistossa sekä kesäaikaan merkityt suunnistusreitit.

    HSL jakaa virheellistä tietoa
    2) Kuten jo muutkin blogin lukijat ovat todenneet, HSL:n väite siitä, että "Puolarmetsän sairaalan toimita tulee lakkaamaan, kun uusi, Jorvin yhteyteen rakennettava Espoon sairaala valmistuu" on virheellinen. Länsiväylä -lehdessä oli kirjoitus 18.9.2013, jossa kerrotaan näin: "Sisäilmaongelmien kanssa painivan Puolarmetsän sairaalan elinaikaa jatketaan viiden miljoonan euron korjauksilla. Sairaalan nykyiset toiminnot siirtyvät vuonna 2016 valmistuviin Espoon sairaalan ja Matinkylän palvelutorille. Kiinteistöä aiotaan kuitenkin käyttää peruskorjattavan Husin Jorvin sairaalan potilasosastojen väistötiloina 2016-2019. Korjauksilla parannetaan muun muassa ilmastointia ja uusitaan ikkunoita". Miten HSL perustelee linjan lakkauttamista Latokaskessa asuville ja Puolarmetsässä työskenteleville henkilöille?


    Latokaski -seuran kannanotto jatkuu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Latokaski -seuran kannanotto jatkuu

      Malminmäen bussipysäkin puutteet
      3) HSL ilmoittaa perusteluissaan myös seuraavaa: "Lähimpänä (Malminmäen) postia olevalla pysäkillä tehdään keskimäärin vain muutamia nousuja päivän aikana, joten tämäkään ei ole perusteltu syy säilyttää nykyisenkaltaista linjaa 195". Latokaskelaisten asukkaiden liikkumistarpeiden turvaamiseksi tarvitsemme edelleen bussilinjan, joka turvaa nykyisen 195 bussilinjan reitiltä yhteyden Malminmäen ruokakauppoihin (sis. posti ja käteisautomaatti). On myös todettava, että vaihtoyhteys Finnoontie (bussi) 154/156 - Lehtikaskentie (bussi 42) on käytännössä todettu toimimattomaksi vaihtoehdoksi.

      Malminmäen posti on latokaskelaisten asukkaiden virallinen posti, johon kaikki postilähetykset tulevat mitä ei jaeta postilaatikkoihin. Syy siihen, miksi kyseistä pysäkkiä ei käytetä enempää, johtuu siitä, että se sijaitsee liian kaukana postista (kaupasta). Pysäkin tulee olla lähellä kauppaa, jotta tavaroiden kantaminen ei tule mahdottomaksi. Nyt pysäkille joutuu kulkemaan kaksien liikennevalojen kautta, mikä tavaroiden kanssa liikkuvalle on vaikeaa. Pysäkillä ei ole myöskään katosta, jolloin tavaroita ei voi kantaa sateessa pysäkille kastumaan. Lisäksi pysäkiltä puuttuu pysäkkikohtainen aikataulu, josta näkee milloin bussi on tulossa. Matka-ajan arvioiminen sen perusteella milloin se on lähtenyt Tapiolasta, ei ole riittävän luotettavaa. Koska bussin vuoroväli saattaa olla 30 min voi käydä niin, että pahimmillaan voi joutua odottamaan seuraavaa bussia jopa 30 min. Bussin aikatauluista tarvittaisiin myös postille taulu, josta ajoajat näkyisivät. Pysäkin käytön vähäisyys johtuu siis em. puutteista. Tästä syystä HSL:n perustelu ei ole tältäkään osin pätevä.
      Tiedon puutteet todellisista matka-ajoista
      4) Kaikista julki tulleista linjastoesityksistä puuttuvat laskelmat siitä, mitä todelliset matka-ajat tulevat olemaan. On vaikea arvioida, miten paljon aikaa liikkumiseen jatkossa kuluu, jos ei HSL julkista laskelmia. Mitkä ovat todelliset matkustusajat a) Latokaskesta Tapiolaan bussi 160-metro -vaihtoehdolla? b) Latokaskesta Kamppiin? Linjojen kierrosaikoja koskevista laskelmista saa nyt sen käsityksen, että matkustusaika tulee pitenemään nykyisestä nimenomaan välillä Latokaski – Matinkylä. Lisäksi metromatkaan kuluva aika välillä Matinkylä-Kamppi pitenee 15 minuutista 18 minuuttiin ja tähän lisättynä vaihtoihin kuluva aika lisäävät yhteenlaskettuna matkustuksen kokonaisaikaa.
      Ruuhka-ajoille nopeampia reittejä
      5) Latokaskelaisten etu on, että Latokasken ja Matinkylän metroaseman välillä kulkee bussi suunnitellulla vuorovälillä ruuhka-aikaan nopeinta reittiä, joka voi olla ruuhka-aikana eri kuin muina aikoina. Sen reitti voi vaihtoehtoisesti kulkea joko Länsiväylää pitkin tai aikoina, jolloin Länsiväylälle menevä liittymä tukkeutuu, myös reitti Kuitinmäentie - Kalastajantie – Suomenlahdentie voi olla perusteltu. Tiettyinä kellonaikoina myös reitti vastakkaiseen suuntaan Suomenlahdentie - Kalastajantie - Kuitinmäentie voi olla nopeampana reittinä perusteltu. Myös reitit voisivat vuorotella, jolloin toiset bussit kulkisivat Länsiväylää pitkin ja toiset Kuitinmäentietä riippuen kellonajoista.

      Latokaski -seuran kannanotto jatkuu

      Poista
    2. Latokaski -seuran kannanotto jatkuu

      Tulevaisuus: Matka Latokaskesta Töölööseen kolmella eri kulkuneuvolla!
      6) HSL tarjoaa Töölöön matkustaville 195 linjan sijaan vaihtoyhteyttä Latokaski-Matinkylä, 160M - Matinkylä-Kamppi, Metro, Kamppi-Töölö, raitiovaunu 2 (tai muita busseja 14,18, 39 tms.). Meilahteen matkustaville HSL tarjoaa yhteyttä Latokaski-Matinkylä, 160M - Matinkylä-Aaltoyliopisto, Metro, Otaniemi-Meilahti, 551. Epäilemme ettei tällainen ratkaisu julkisessa liikenteessä ole kilpailukykyinen nykyiseen yhteyteen 195 verrattuna. Tällä hetkellä julkisilla kulkuneuvoilla matkaan Latokaski-Töölö kuluu aikaa hiukan alle 1 h ovelta ovelle. Polkupyörällä tähän kuluu reittioppaan mukaan 1 h 10 min.

      Kun metromatkaan kertyy lisäaikaa nykyiseen verrattuna, niin on perusteltua arvioida, että em. matkat bussilla 195 voivat olla nopeammat ja viedä lähemmäksi lopullista matkakohdetta kuin vaihdollinen yhteys. Meilahden sairaalaan hoitoon mentäessä vanhemmalle väestölle linja 195, joka nyt kulkee ilman vaihtoja reitillä Latokaski-Tapiola-Kuusisaari-Munkkiniemi-Töölö, on toimiva ratkaisu. Miten näiden reittien varrelta aiotaan turvata latokaskelaisten liikkumismahdollisuudet julkisilla kulkuneuvoilla vähintään samassa ajassa kuin nykyisillä kulkuyhteyksillä?

      Latokaskesta Lippulaivaan polkupyörällä?
      7) Julkisen liikenteen kilpailukyvyn rajana tulee pitää sitä aikaa, jonka saman matkan voi kulkea polkupyörällä. (Ottaen huomioon, että polkupyörällä liikkuminen ei ole kaikille ihmisille eikä kaikkina vuodenaikoina mahdollista.) Tällä hetkellä Espoonlahteen, jossa on kaupunkilaisten terveyspalvelut, röntgen ja hammashoito, kauppakeskus Lippulaiva, Espoonlahden lukio (lähilukio) ja liikuntapalvelut (mm. uimahalli) pääsee Latokaskesta nopeammin polkupyörällä kuin julkisilla kulkuvälineillä (joka tällä hetkellä on bussi 42). Pitkä matka-aika julkisilla johtuu siitä, että linja 42 kiertää Ala-Kivenlahden kautta, joka hidastaa merkittävästi latokaskelaisten matkaa Espoonlahteen. Milloin HSL perustaa bussilinjan, jolla pääsee suorinta reittiä Latokaskesta Nöykkiönkatua ja Espoonlahdentietä Espoonlahteen? Kehittämisehdotuksena Latokaski –seura esittää, että tämä voisi olla nykyinen linja 195, jonka päätepysäkki siirrettäisiin Latokaskesta Espoonlahteen. Tällä tavalla matkustusmääriä linjan Latokasken päässä voitaisiin kasvattaa. Järjestely hyödyttäisi myös Nöykkiön kouluja ja asukkaita. Matkaa Latokaskesta Espoonlahden uimahallille on 4 km ja matka autolla sujuu 7 minuutissa. Näin lyhyt matka ei voi merkitä suurta lisäystä espoolaisten veronmaksajien kustannuksiin.

      Latokaskesta Finnoontielle kävellen?
      8) Bussilinjan 195 lakkauttamisen jälkeen ei Nöykkiönkadulla välillä Latokaski-Finnoontie liikennöisi yhtään bussilinjaa. Millä sen osuuden varrella asuvat ihmiset kulkevat HSL:n suunnitelmien mukaan jatkossa?

      Tarvitsevatko Latokasken lapsiperheet tulevaisuudessa kaksi autoa?
      9) Miksi Latokasken alueen asukkaat ovat erityisen huolissaan HSL:n uusista suunnitelmista? Siksi, koska alueellamme asuu paljon tavallisia lapsiperheitä, joille julkisen liikenteen palvelu ja sujuvuus on kriittinen kysymys. HSL:n linjastossa on jo nykyisellään paljon parannettavaa latokaskelaisten kannalta, kuten edellä on jo tuotu esille. Uusissa suunnitelmissa kokonaistilanne tulisi entisestään huononemaan. Latokasken julkisen liikenteen parantaminen on sekä HSL:n että Latokaskessa asuvien edun mukaista.
      Latokaski-seura ry
      Pia Rautio
      puheenjohtaja
      p. 0400-709588, pia.rautio@clarinet.fi

      Lue Latokaski -seuran kannanotto kokonaan osoitteessa www.latokaski.fi

      Poista
    3. Kiitos kannanotosta. Asiaa käsitellään, kun kaikki palautteet on kerätty

      Poista
    4. Voitaisiinko linja 551 ajaa Espoonlahti - Latokaski- Tapiola- Lehtisaari- Pasila , tämä voisi olla yksi hyvä ratkaisu. metro ei korvaa kaikkia linjoja vaikka väitätte, koska espoon sisällä muuallekkin espoota ihmisiän kuin vain helsingin keskustaan. sitte metro haarautetaan molemmille puolille länisi väylää ja jatke kivenlahdesta kauklahden kautta espoon keskukseen , nii silloin metro palvelisi koko etelä espoota

      Poista
    5. Haluaisin pitää ensisijaisesti esillä linjaa Espoonlahti - Latokaski - Tapiola - Lehtisaari - Meilahti - Töölö.Tämä ehdottamasi 551 poikittaislinja Espoonlahti - Latokaski - Tapiola - Lehtisaari - Pasila voisi kuitenkin myös hyvä ja kannatettava vaihtoehto. Hyvää siinä olisi erityisesti se, että olisi olemassa katkeamaton poikittaislinja, joka ei kilpaile metron kanssa mutta kuitenkin hyötyy siitä. Jos tehdään lyhyitä poikittaislinjoja, niin jollain on aina tarve päästä katkeamiskohdan yli. Erityisen hyvää ehdotuksessasi on myös se, että uusi suora yhteys välille Espoonlahti - Latokaski tarvitaan. Myös välille Latokaski - Olari - Tapiola kaivataan suoraa yhteyttä tällä välillä tehtävien lyhyiden matkojen vuoksi.

      Poista
    6. Latokasken ja Espoonlahden välinen kysyntä ei perustele uutta linjaa luonnoksen 542 lisäksi. Linjan 551 kierrättäminen Espoonlahdesta lähdettäessä Latokasken kautta hidastaa linjaa merkittävästi eikä tarjoa täten kovin houkuttelevaa vaihtoehtoa.

      Poista
    7. Latokaski-Nöykkiön alueella on laskujeni mukaan 4 koulua (1 ylä- ja 3 ala-astetta) ja 5 päiväkotia. Espoonlahdessa taas on uimahalli, jäähalli ja kirkko joita koululaiset käyttävät. Nyt Nöykkiön yläasteen oppilaat eivät voi lähteä Espoonlahden jäähalliin liikuntatunnilla koska matka sinne linjalla 42 kestää liian kauan. Oppitunti ei siihen riitä. Suoralle linjalle olisi siis tarvetta.

      Poista
  16. Miten perustelette bussivuorojen radikaalin harventamisen Kauniaisissa Kauppalantiellä Espoon keskuksen suuntaan (Kauppalantie-Kauppalanportti-Kuurinmäentie)?
    Kyseessä on kuitenkin keskeinen väylä, joka yhdistää radan eteläpuolisia asuinalueita sekä tarjoaa näiden asukkaille pääsyn Kauniasten palveluihin sekä vaihtomahdollisuuden Kauniaisissa junalle ja lukuisille bussilinjoille.

    VastaaPoista
  17. Muistakaa lapset! Ruotsinkielisen Mattlidenin koululle (Nelikkotie) pääse uuden linjakartan mukaan enää YHDELLÄ linjalla (111). Lähikouluna koulu kuitenkin kattaa alueet Olari, Suurpelto, Mankkaa, Matinkylä, Niittykumpu, Haukilahti jne. Tämä tarkoittaa todennäköisesti että enemmän lapsia (mukaan lukien meidän pienet lapset jotka nykyään kulkevat ilman vanhempia bussilla) joutuvat jatkossa turvautumaan autokyyttiin. 1km kävely Iso Omenasta ei ole kovin hankala syksyllä /keväällä mutta nyt kun lämpötila on -20 aamulla niin semmoinen kävelymatka ei enää miellytä ja 10 min vaihtoaika voi tuntua pitkältä. Teiden ylitys ei ole myöskään kovin turvallinen juuri Iso Omenan kohdalla (voi olla että tilanne vielä paranee mutta viime aikoina tilanne on ollut lähes kaaoottinen). En näe miksei esim 16B vastaava linja voisi jatkaa, ehkä vähän toisella linjauksella, Suurpelto - Uuskartanontie - Gräsadalen - Nelikkotie - Iso Omena - Olari - Ruomelantie - Suurpelto... Tällä linjalla saataisiin turvallinen koulumatka aika monille lapsille ja kätevä kotireitti myös Omenassa asioiville Olarilaisille ja myös turvallinen kouluretki suomenkielisille lapsille jotka käyvät koulua Olarissa (esim Steinerkoulu, Päivänkehrän koulu/päiväkoti, Komeetan koulu) mutta asuvat Matinkylässä.
    Tilanne on varmasti samanlainen monien muidenkin koulujen osalta ja olisi todella valitettavaa asiaa jos autokyydit lisääntyvät sen takia että lapset ei muuten pääsisi turvallisesti/järkevästi kouluun. Itse olen nähnyt bussi turvallisimpana ja luotettavimpina vaihtoehtona mutta nyt vaikuttaa siltä että auton käyttö todennäköisesti lisääntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linja 16 liikennöi luonnoksessa 30 minuutin välein, joten se ei toisi hirveästi lisäkapasiteettia. Matinkylästä on hyvät yhteydet Olarin kouluille.

      Poista
  18. HSL tuossa ylempänä vastasi kysymykseeni miten Mattlidenin koulukeskus on huomoitu suunnitelmissa, kun ainoat vaihtoehdot ovat kävely n. 1 km metroasemalta tai bussit 111 tai 112, joihin kaikki koululaiset eivät yli 1000 oppilaan koulussa voi millään mahtua.

    "HSL: Matinkylään on hyvät yhteydet eri puolilta Espoota. Matinkylästä voi jatkaa kävellen tai busseilla 111 ja 112 lähemmäksi Mattlideniä."

    Ja miten montako sataa oppilasta mahtuu yhteen bussiin? Eli ainoaksi vaihtoehdoksi jää kävely. Koska kyseessä on Espoon ainut ruotsinkielinen lukio ja yksi kolmesta yläasteesta saattaa monella koululaisella olla myös toisessa päässä harventuneiden linjojen seurauksena pitkä kävelymatka bussiin. Eli veikkaanpa vaan, että odotettavissa on ennenäkemätön autoralli koululle, jos vanhemmilla vain on siihen mahdollisuus ja matkaa jatkuu koululta autolla töihin.

    VastaaPoista
  19. Useat vaihdot romuttavat julkisen liikenteen käytön todellisena vaihtoehtona yksityisautoilulle. Jos työmatkan pituus on 15-20 km, niinkuin se yleensä espoolaisilla on, kestää suorakin bussiyhteys yli puoli tuntia ja silloin matka-ajan haluaa hyödyntää esimerkiksi lukien kirjaa/sähköposteja/sähköisiä lehtiä. Tämä ei ole mahdollista, jos täytyy vaihtaa liikennevälinettä 15min välein eli nykyisen suoran linjan sijasta mennään ensin liitäntäbussilla Matinkylään, josta metrolla keskustaan ja sitten vielä kolmannella välineellä määränpäähän esim. Meilahden sairaalakampukselle. Tuollainen ajan tuhlaaminen bussin/metron/ratikan/toisen bussin odottamiseen ei ole pitemmän päälle kenenkään mielestä järkevää, vaan yksityisautoilu tulee lisääntymään ellei asialle tehdä jotain! Eli ehdotan, että nykyisiä suunnitelmia ollaan valmiita korjaamaan radikaalistikin eikä vaan hyssytellä asukastilaisuuksissa ja esitellä käytännössä jo valmiita suunnitelmia! Itse en ole ko. tilaisuudessa vielä ollut, mutta menossa 28.1.

    VastaaPoista
  20. Onko mitään järkeä tuossa linjojen 20 ja 21 kanssa sekoilussa?

    Ihmiset, jotka ovat muuttaneet Lauttasaaren Vattuniemeen, josta on on ollut suht. hyvät yhteydet (21 & 65 & 66) postitalon ja Rautatientorin suunnalle (ja pohjoisemmas) vietäisiin nyt Erottajalle, ja vastaavasti Katajaharjun suunnasta Etelä-Helsingissä, Erottajan-Bulevardin tuntumassa töissä käyvät jätetään kylmästi Lauttasaaren ostarille, mistä matkan jatko vaati metron lisäksi vähintään toisenkin vaihdon keskustassa! Huh huh!

    Eikö olisi järkevintä säilyttää linjan 20 toinen päätepysäkki Erottajalla ja perustaa Lauttasaareen vaikka jonkinasteista kahdeksikon muotoista rataa ajava linja, joka kiertäisi tihein välein Vattuniemen lisäksi myös Katajaharjun ja Lauttasaarentien kautta?

    Tuleeko Katajaharjun länsireunalle metroyhteys (käyttöön) vai ei? Lehtitiedot eivät mielestäni ole asiaa selkeästi ilmaisseet. Sauri ja Kokkinen sanovat sitä ja tätä, mutta sitten taas jostain muusta voi päätellä ihan jotain muuta. Jos toista metroasemaa ei Lauttasaareen tule, tarvitaan edelleenkin pikayhteys Kamppiin, jonka matka-aika ei ole yhtä hidas kuin monella nykyisellä, joka korttelin kohdalla (ja kaikissa liikennevaloissa) pysähtyvällä, vain Helsingin puolella ajavalla linjalla. Sellainen pikayhteys, esim. välillä Katajaharju-Kamppi tai Katajaharju-Erottaja, voisi palvella myös Lauttasaarensillan lähistön asukkaita, jotka nykyinen suunnittelu on telkeämässä liikenteelliseen mottiin!

    VastaaPoista
  21. Miten uudessa linjasuunnitelmassa on otettu huomioon Suurpeltoon 2015 valmistuva 1000 oppilaan kansainvälinen koulu? Yhteydet Espoonlahdesta ovat täysin mahdottomat alakoululaisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurpeltoon on hyvät yhteydet Matinkylästä, Tapiolasta, Leppävaarasta ja Kauniaisista. Kun katuyhteys Suurpellon ja Kuurniniityn välillä valmistuu, muodostuu myös Espoon keskuksesta yhteys Suurpeltoon. Espoonlahdesta pääsee Suurpeltoon Matinkylän kautta, jonne on tiheät yhteydet.

      Poista
  22. Linja 111 on suunniteltu kulkemaan mäkisen ja mutkaisen Valkjärventien kautta, jolle raskas liikenne sopii huonosti: vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä ja asukashaitat, kuten melu, paljon tavanomaista suuremmat. Ylinopeus kärjistää haittoja. Esimerkiksi viimeisimmässä, 16.5.2012 tehdyssä nopeusmittauksessa todettiin, että alamäkeen ajavat linja-autot ylittivät sallitun nopeuden poikkeuksetta.

    Mikäli vaihtoehtoista linjausta ei voida toteuttaa, tulisi haittojen torjuntaan kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Haittatorjunta tulisi suunnitella yhteistyössä kaupungin, poliisin ja asukkaiden kanssa; haittojen torjuntaa ei kuitenkaan saa jättää yksin asukkaiden vastuulle. Haittoja voitaisiin torjua mm. sähköisellä nopeusvalvonnalla ja huolehtimalla siitä, että linjan 111 autot muuttuvat sähköisiksi ensimmäisten joukossa, jolloin äänihaitatkin vähenevät.

    VastaaPoista
  23. Painoin esikatselua. Se poisti kuinkas ollakaan kirjoittamani kommentin! Joten uudestaan. Suunniteltu? linja 555 ei ollut kyselyssä.! Tarkoituksellako? Myöhemmin huomasin, että 555 sijasta pitääkin kommentoida linjaa 510, joka on vanha linja Vattuniemestä Espooseen. Ja se onkin hyvä linja. Siis lähtö Vattuniemestä Espooseen linjalla 555(510). Onko kysely näin huonosti suunniteltu. Ei voi olla totta! Itkettää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyselyyn jäi väärä linjanumero linjan 555 osalta. Eli kyselyssä linjasta 555 on linja 510. Asiasta on mainittu HSL:n sivuilla. Pahoittelemme virhettä

      Poista
  24. Unohtui äskeisetä pois pyyhkiytyneestä kommentista. Vattuniemestä pääsy Pyrkän urheilukentälle on tärkeä. Eli suunniteltu 555 pitäisi alkaa Vattuniemestä. Samoin se linja 555 palvelee myös Espoosta tulevia koululaisia, jotka käyvät Lauttasaaren yhteiskoulua.

    VastaaPoista
  25. kirjoitin aikaisemmin "Anonyymi23. tammikuuta 2014 13.24" ja siihen sain vastauksen mihin olen itse yrittänyt vastata... jostain syystä poistatte viestini (se on varmuudella tallentunut kun otin kuvakaappauksen ruudusta). Mutta asiaan, eli mun palaute HSL27. tammikuuta 2014 13.42 minulle antamaan vastaukseen.

    Kiitos vastauksesta mutta nyt kuulostaa siltä että tämä ei ole luonnos vaan kiinnilyöty päätös. En ole koskaan sanonut että linja 16 pitäisi kiertää niin kuin nyt eikä edes samalla aikataululla vaan ehdotin reitti joka kattaisi myös Suurpellossa ja Uuskartanontien varrella asuvat koululaiset/muut asukkaat ja antaisi heille suora, nopea ja turvallinen yhteys kouluun ja myös Omenaan.
    Kouluun pääse enää kahdella linjalla. Toisen linjan pysäkki on Nelikkotiellä, toisen Matinkylän jäähallin kohdalla. Kyseenalaistan tätä. Aikaisemmin vein lapset bussilla päiväkotiin ja jatkoin matkaa bussilla töihin. Bussivaihtoehtoja oli monta. Jatkossa jos vie lapset kouluun/päiväkotiin niin pitää ensin vaihtaa bussia päästäkseen koululle, sen jälkeen arvata mihin pysäkkiin kannattaa juosta päästäkseen metroasemalle (jos työpaikka on Helsingissä, jos työpaikka on Espoossa niin vaihtoehdot ovat vielä sekavammat/huonommat).
    Koulu- ja päiväkotialueella liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä jos lasketaan mukaan alueella asuvat ja alueella oleva harrastustoimintaa. Tämä on iso määrä ihmisiä pienellä alueella. Sama tilanne on varmasti monessa muissakin kouluissa, olettehan huomioineet tämä seikka kun olette luonnoksia piirtäneet?
    Tuntuu valitettavasti siltä että jatkossa ette enää kannustaa ihmisiä joukkoliikenteeseen vaan matkustamisesta tulee niin monimutkaista että ihmiset valitsevat auton. Hyvät yhteydet jolla pääse helposti paikasta toiseen on se mitä tarvitsemme. Vaihdot esim niin kuin nykyään Westendin asemalla toimivat melko hyvin mutta jos pitää juosta tien yli ostoskassilla, rattailla jne niin se ei vaan toimii. Vanhukset jotka nyt kulkevat bussilla joutuvat ehkä jatkossa kulkemaan taksilla.
    Miksi hyvät yhteydet on pakko huonontaa näin radikaalisesti? Ymmärrän että metro maksaa ja metro on tärkeä tekijää jatkossa mutta ilman hyvät yhteydet Espoon sisällä niin käännyn itse ainakin auton puolelle. Meidän perheen elämä on Espoossa eikä Helsingissä. Ihmettelen myös miten bussiyhteydet on huomioitu Helsingissä. Aikaisemmin on päässyt esim Latokaskesta suoraan Meilahden sairaalaan mutta jatkossa espoolaiset joutuvat kiertämään Kampin kautta. Aiotteko te lisätä vuorovälit Helsingin sisälläkin, siis esim Kampista Meilahden sairaalalle jotta siellä työskentelevät Espoolaiset pääsevät (helposti) töihin?
    Itse ehdotan että te, hyvät suunnittelijat, laitatte itsenne espoolaisten asemaan ja seisotte pysäkillä klo 6 ja viette lapset päiväkotiin ennen klo 7.15 ja jatkatte matkaa niin kuin uuden luonnoksen mukaan voisi liikkua (metroa poislukien). Työpaikalla pitää olla noin klo 8 ja sitten samaa matkaa takaisin jotta lapset on haettu ennen klo 17:30. Yksi reitti voisi olla Suurpelto-> Omena/Niittykumpu-> Kamppi, toinen Latokaski->Meilahden sairaala, kolmas Suurpelto->Matinkylän jäähalli ja neljäs Nuottalahti-> Mattlidenin päiväkoti->Meilahden sairaalaa tai Jorvin sairaala. Ja, please, älä vaan laske nuo reittimatkat koneen ääressä vaan lähde ihan oikeasti siihen liikenteeseen ja lisätkää reitit, onhan Kivenlahdesta ja Kauklahdestakin päästävä helposti Helsinkiin puhumattakaan Espooseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua henk-koht ihmetyttää se, että Espoonkeskuksessa on alettu siirtelemään osan bussien päättäreitä "uuden megayyberhienon"terminaalin takia jota ei oo vielä ees alettu rakentamaan. Jos/kun mun tarvii alkaa käymään työapajalla Lippajärvi -> Espoonkeskus -> Suomeoja. Ennen yleisimmät käyttämäni bussit on käyttänyt samaa päättäriä ja nyt ne on sitten eri puolilla rataa. Miten hauskaa toiselta puolelta pääsee kiertelemättä vaihtoon menemällä Espoontorin ostarin läpi sieltä Espoontorin puolelta, mutta toinen bussi vaihtui radan toiselle puolen, joten joutuu kiertämään koko asemarakennuksen ensin (liuku)portaat ylös tai hissillä ylös hissi nopeampi, koska ei tarvii kävellä portaita ja sitten rakennelman toisesta päästä alas ja ulos ja ostarin läpi.. Molempien bussien lähtö pysäkitkin on just päättärin vieressä ekat niin ei niiden väliä voi kotiin tullessakaan poukkoilla kattomassa kumpi lähtee ensin.. Radan alle/ läheisyyteen ei ole edes yritetty kehittää helpompaa päättäri aluetta jolloin rata pihalle ei tarvisi edes tulla vaan esim ekana pysäkkinä busseille toimisi radan jälkeisen alikulun vieressä oleva liikkeympyrän lähistö. Nytten jos haluaa tälle pysäkille jossa linjat ekaa kertaa kohtaa pitää joko mennä siihen satunnaisella bussilla 1-2pysäkkiä tai kävellä kiertää koko asema ensin kuvailemallani tavalla ja kävellä sinne kilsan päähän asemarakennus hirvityksestä yhteiselle pysäkille josta reitti alkaa menemään tuttua vanhaa linjaa. Ihme kiusaamista tämmönen!

      Poista
  26. Ehdotan että tästä asiasta järjestetään demokraattinen kansanäänestys Espoossa. Sellainen olisi ehdottomasti pitänyt järjestää jo ennen metropäätöstä.
    On väärin, että HSL:n anonyymit työntekijät, kenties muutama virkamies (?) tekevät päätöksen jona ei edes kosketa heitä mutta vaikeuttaa kymmenien tuhansien Etelä--Espoolaisten päivittäistä elämää, pidentää lasten hoitopäiviä, vähentää vapaa-aikaa, lyhentää yöunia, lisää ruuhkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri. Tämä on liikennesuunnittelijoille kuitenkin vain työtä, parhaimmillaan/pahimmillaan kuin isojen poikien pikkuautoleikkiä, "jos tää bussi ajais tästä näin ja toi toinen tosta noin...". No, tähän en tietenkään usko, mutta helpompaahan näitä on paperille piirrellä kuin oikeasti elää ja toimia niiden mukaisesti. Meille "vain" muutamalle sadalle tuhannelle Espoolaiselle näiden suunnitelmien toteutus tulee olemaan jokapäiväistä arkea, kaikissa sen erilaisissa muodoissaan, vaatimuksissaan ja tarpeissaan.

      Luulin sinisilmäisesti että tämän blogin yksi tarkoitus olisi ollut saada näitä kahta päätä yhdistymään, tai edes käymään lähes tasavertaista dialogia kaupunkimme julkisen liikenteen tarpeista ja kehittämisestä. Minulle on, ikävä kyllä, muodostunut tässä viime kuukausien varrella hyvin vahvasti sellainen tunne että dialogit on käyty jo aikoja sitten, huomattavasti pienemmällä porukalla...

      Toivon että te, arvoisat liikennesuunnittelijat sekä muut näistä asioista päättävät, ihan oikeasti nyt hetkeksi malttaisitte olla intoilematta omista suunnitelmistanne ja sen sijaan yrittäisitte kuunnella meitä Espoolaisia. Vielä ei (toivottavasti) ole liian myöhäistä.

      Työnne on meille todella tärkeää, tehkää se hyvin!

      Poista
  27. Vattuniemen osalta liitäntäsuunnitelma on täysi susi. Nykyiseen (21V) linjaan nähden matka-aika enemmän kuin kaksinkertaistuu. Kaikki liitäntälinjat keskittyvät nykyisin jo ahtaalle Gyldeninkadulle josta tulee varsinainen "härdelli". Ainut vähemän huono ajatus koko suunnitelmassa on 20N eli öyvuoron linjaus.Onneksi on oma auto jota voi jatkossa ruveta käyttämään jollei nykyistä 21V linjaa jatketa.

    VastaaPoista
  28. Linja-autoliikenne on tosiaankin aiheuttanut Valkjärventiellä hankaluuksia. Toisinaan tilanne on vallan kaoottinen, koska linja-autot eivät mahdu sivuuttamaan toisiaan ja joutuvat peruuttelemaan antaakseen tietä. Siksi ehdotankin, että linja 111 ajaisi Valkjärventietä vain yhteen suuntaan.

    Tämä olisi mahdollista seuraavasti: Otaniemestä Tapiolaan Valkjärventien kautta, kuten suunnitelmassa nyt linjattu. Tapiolasta Otaniemeen siten, että kääntyy Pohjantieltä Kalevalantielle (yhteys nopeutuukin huomattavasti). Tarvittaessa voidaan avata sulkupuomi Valkjärventien itäpäästä Kehä I:lle ja kierrätetään jokin Kehä I:n idästä tuleva linja Tietäjäntien kautta (palvelee työpaikkoja, ja Tietäjäntien asutusta).

    Haluaisin kuitenkin nostaa keskusteluun vieläkin radikaalimman ajatuksen: löytyykö Valkjärventien kokonaan korvaavaa linjausta? Silloin avautuisi hieno mahdollisuus luoda yhtenäinen viherkäytävä Tapiolan keskustasta Silkkiniityn kautta kauniiseen Pyhän Ristin puistoon, joka nyt on liikenteen saartamana. Ja siitäkin eteenpäin, golfkentän maisemiin.

    VastaaPoista
  29. Valitettavasti varsinainen palautteen antamisaika on mennyt. Annan kuitenkin palautetta vielä, mikäli se ehditään huomioimaan ennen kuin tarkempaa aikataulusuunnittelua aletaan tekemään.

    Ehdottaisin linjan 555 jatkamista Lauttasaaressa Gyldenintien kautta (vaihtomahdollisuus metroon toisesta sisäänkäynnistä) Vattuniemenkadulle, josta linjan 21V reittiä Vattuniemeen. Linjaa 21V on viime vuosina parannettu maankäytön kehittymisen vuoksi. Olisi luontevaa, että linjan 21V viime vuosien parannukset ovat olleet perusteltuja eli samat perusteet olisivat jatkossakin olemassa ja Vattuniemenkadulla olisi bussiliikennettä.

    Suunnitelmassa on osin vähäisemmän kysynnän alueilla tulossa paljon uutta tarjontaa. Ehkä Soukanniemestä ja Tillinmäen alueelta voi esimerkiksi vähentää tarjontaa.

    Tapiolan ja Espoon keskuksen välillä olisi hyvä olla suora bussiyhteys jatkossakin.

    Joillakin väleillä matkat muuttuvat useamman vaihdon matkoiksi. Tällaisia matkoja on esimerkiksi Tapiolan ja Otaniemen (Teekkarikylän välillä).

    VastaaPoista
  30. Tillinmäkeen rakennetaan koko ajan lisää asuntoja joten ei sieltä voi vähentää tarjontaa yhtään jos halutaan että jatkossakin väki kulkee julkisilla edes sen vertaa kuin nykyisin eikä siirry autoihin.

    VastaaPoista
  31. Pasila on tuhansien työpaikkojen keskittymä, joten olisi syytä huomioida, että Etelä-Espoostakin sinne pääsee ilman, että kulkuneuvoa tarvitsee vaihtaa useita kertoja! Kaikki eivät matkusta Hgin keskustaan.

    VastaaPoista
  32. Yritetään vielä kerran, jos joku joskus vastaisi...

    Onko Kuurinniityn ja Kauniaisten välisten yhteyksien huononnus harkittu teko vai suunnittelussa tapahtunut vahinko?

    Suora bussiyhteys poistuu, ja sekä Kuurintorpantiellä että Kuurinmäentiellä (Kauniaisten suuntaan) bussivuorot harvenevat puoleen nykyisestä. Kuten suunnitteluperusteissakin sanotaan, olen valmis kävelemään pysäkille vähän kauemmaksikin jos sillä tavoin saadaan aikaiseksi tiheämmät ja paremmin suunnitellut yhteydet - kuitenkin Kuurinniityssä tämä uudistus vaan tuntuisi tarkoittavan pidempiä kävelymatkoja ja harvempia yhtyksiä. Ymmärrättehän, että valtaosa Kuurinniityn työmatka- ja asiointiliikenteestä suuntautuu Kauniaisten suuntaan (mm. ruokakauppa, posti, palvelut, raideyhteys, bussiliikenteen solmukohta jne.)? Katsokaa vaikka karttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jouduin kilsan päästä Sepänkylästä muuttamaan pois. Ei mitään tietoa talvikunnosa pidosta ja joka aamu, jos johon tarvi mennä kävelit aina sen kilsan Sepänkylän pysäkille, Kauniasiin/Kuriirinniittyyn odottamaan kulku neuvoa joko metrin hangessa ja pahimmillaan siinä meni tunti jos ei ollut tuuria ja pystyny kävelemään koko matkaa auratulla autotiellä. Nyt ihan järjetöntä, että laitetaan kaikki liikenne kiertämään radan, Tapiolan ja Leppävaaran kautta joten pakko oli muuttaa muualle. Vaikeutu elämä ihan hirveesti kun muutenkin harvennettiin niitä bussi vuoroja ja aina uudet linjat skippasi Sepänkylän muuten meni Kauniaisiin/muualle lähi alueille..

      Poista
  33. Espoon keskus - Tuomarilantie - 1-tie - Kehä II - Niittykummun metroasema olisi sellainen poikittaislinja, joka oikeasti parantaisi Espoon keskuksen saavutettavuutta Etelä-Espoosta. Tämä varsinkin kun suunnitelmassa ollut linja 3 (joka vaatii Kuurinniitty-Henttaa -puhkaisun) on lykätty vuoteen X. Nykyään bussi 40-50 min - auto 10-15 min.

    VastaaPoista
  34. Hei! Olenko ymmärtänyt oikein, että Turun moottoritietä tulee kulkemaan vain yksi bussilinja Helsingin keskustaan? Poistuvatko kaikki nykyiset 2-alkuiset linjat Helsinkiin, ja matka tulee tehdä metrolla tai junalla?

    VastaaPoista
  35. Itseäni kiinnostaisi löytää jotain kautta myös tietoa millä aikataululla rakennuksia pyyhkäistään maantasolle metron rakentamisen takia. Työpajalla ärsyttää vähän hyssyttely ja tiedetään kuitenkin, että siihen kohdin tulee asema mutta tulevaan olisi kiva varautua, muttei mistään kerrota mitään ja suunnitelma piiroksia kyllä löytyy netistä paljonkin.. ja muutenkin tietäisi ihmiset hyvissä ajoin ettei turhaan lähde käymään kaupoilla x jos jotain rakennuksia joudutaan purkamaan..

    VastaaPoista