Lauttasaaren työpajan kuulumisia

Alkuviikon linjastosuunnittelutyöpajasta saatiin konkreettisia eväitä jatkosuunnitteluun. Katajaharjusta lähtevän linjan on luontevaa kulkea nykyiseen tapaan Isokaarta pitkin. Vattuniemessä puolestaan tutkitaan joukkoliikennepalvelun keskittämistä Melkonkadulle (ks.kuva) sen sijaan, että osa vuoroista ajaisi nykyiseen tapaan Vattuniemenkatua. Melkonkatu sijaitsee keskeisesti koko Vattuniemeä ajatellen, jolloin kävelyetäisyydet pysäkeille säilyvät kohtuullisina. Näin vuorotarjonta olisi myös parempaa kuin kahdelle eri reitille jaettuna. Lauttasaaren sillan yli jatkavan linjan tai linjojen päätepysäkeiksi tutkitaan ainakin Ruoholahtea ja Erottajaa. 

Kuvassa esimerkkiluonnos Lauttasaaren bussilinjoista tilanteessa, jossa sekä Katajaharjusta että Vattuniemestä olisi yksi linja Lauttasaaren keskustaan ja metroasemalle. Vaaleanpunaisella katkoviivalla kuvataan jonkun linjan jatkumista pidemmälle, Lauttasaaren sillan yli.

Kuvassa nykyisten 65A/66A pysäkkien vaikutusalue 400 metrin säteellä. Pysäkit näkyvät kuvassa pieninä, vihertävinä pisteinä.

Tällä hetkellä Vattuniemestä on läntistä reittiä pitkin aamuruuhkassa noin 15 vuoroa tunnissa (linjat 65A, 66A, 501). Itäistä reittiä Vattuniemestä liikennöidään noin 10 vuoroa aamuruuhkatunnissa (linja 21V). Metron myötä bussien vuorotarjonta tulee vähenemään, koska metroaseman läheisyydessä asuvat suurimmaksi osaksi kävelevät tai pyöräilevät asemalle. Näin ollen matkustajamäärät vähenevät nykyiseen verrattuna, jolloin yhtä tiheään bussiliikenteeseen ei ole enää perusteita.

Jos vuorot kulkevat kahta eri reittiä, on vuoroväli harvempi kuin yhdelle reitille keskitettynä. Esimerkiksi jos yhdelle reitille keskitettynä vuoroväli olisi 7,5 minuuttia, olisi se kahdelle reitille tasan jaettuna 15 minuuttia.

 

Lauttasaarentien varrella, Gyldenintien ja Isokaaren välillä, ei juurikaan ole sellaista asutusta, työpaikkoja tai palveluita, jotka eivät olisi Isokaaren tai Lauttasaaren keskuksen pysäkkien tavoitettavissa. Mikäli tätä Lauttasaarentien läntistä osaa pitkin kulkee liityntälinjastosuunnitelmassa bussilinja, sen tavoitteena on todennäköisesti luoda yhteyksiä Lauttasaaren ja sellaisten Espoon alueiden välille, joita metro ei palvele. Työpajassa syntyi idea tutkia jonkun poikittaisen seutulinjan, esimerkiksi linjan 510 kääntämisestä Keilaniemestä Lauttasaareen Westendinaseman sijaan. Westendinaseman merkitys bussien vaihtopaikkana pienenee oleellisesti metron myötä, kun nykyiset 100-sarjan seutulinjat eivät enää liikennöi sen kautta.

Kommentoi, mitä mieltä olet Vattuniemen palvelun keskittämisestä yhdelle reitille ja minne Lauttasaaren sillan yli jatkava linja tulisi päättää kaupungin puolella.

Lauttasaaren liityntälinjaston myötä linjat 65A ja 66A tulevat muuttumaan, yksinkertaisimmillaan ne lyhennetään päättymään Lauttasaaren sijaan Rautatientorille. Samassa yhteydessä kuitenkin on tarpeen tutkia myös muuta Pakila-Maunula-Metsälä –alueen linjastoa ja arvioida sen kehittämistarpeita. Yhdeksi tavoitteeksi tunnistettiin linjojen 66(A) ja 67 tahdistaminen keskenään. Linjan 62 matkustajamäärät ovat verrattain pieniä, joten sen korvaamista linjan 51 reittiä muuttamalla Maunulan ja Metsälän alueella tullaan myös tutkimaan. Sekä Rautatientorilla että Hakaniemessä bussien päätepysäkkikapasiteetti on nykytilanteessa tiukoilla, mikä joudutaan myös huomioimaan kokonaisuutta suunniteltaessa.

Työpajan pohjalta aloitetaan linjastomuutosten luonnostelu. Ensi viikon suunnittelutyöpajassa pureudutaankin jo Etelä-Espoon liityntäyhteyksiin.

Lauttasaaren linjaston suunnittelu alkaa

Ensi viikon työpajassa käsitellään Lauttasaaren bussilinjoja. Katajaharjusta, Isokaarelta, Vattuniemestä ja Pohjoiskaaren tuntumasta tarvitaan sujuvat bussiyhteydet Lauttasaaren keskustaan ja samalla metrolle. Salmisaari työ- ja harrastuspaikkoineen tarvitsee myös hyvät kulkuyhteydet jatkossakin. Mitä reittejä bussit kulkevat? Missä määrin linjoja jatketaan Lauttasaaren sillan yli? Mihin linjat päättyvät kaupungin puolella? Miten Lauttasaaren linjojen muutokset heijastuvat Pakilan, Maunulan ja Veräjälaakson linjastoon? Esimerkiksi näihin kysymyksiin haetaan työpajassa vastauksia. Lähtötietoina käytetään mm. alueen asukas- ja työpaikkatietoja, nykyisiä joukkoliikenteen käyttötietoja kuten pysäkkikohtaisia nousijamääriä sekä liikkumiskyselyn aineistoja.

Liikkumiskyselyn satoa ja kesäkuun työpajan kuulumisia

Kesäkuun suunnittelutyöpajassa arvioitiin, miten aiemmat runko- ja poikittaislinjastosuunnitelmat voisivat toteutua Länsimetron aloittaessa liikennöinnin.

Etelä-Espoossa uudelle, runkolinja-tyyppiselle tiheästi liikennöivälle linjalle tunnistettiin eniten potentiaalia Matinkylä-Espoon keskus ja Matinkylä-Leppävaara –väleillä. Kivenlahden ja Soukan yhteydet Matinkylään nähtiin järkevämmäksi hoitaa tulevaisuudessakin useammalla linjalla. Linjan 550 reitin (Jokeri 1) oletetaan säilyvän nykyisellään Länsimetron liikennöinnin alkaessa. Mahdollisten uusien runkolinjojen linjausta ja päätepisteitä tutkitaan tarkemmassa suunnittelussa syksyn aikana.

Tiedelinjaa pidettiin hyvänä lähtökohtana kehittää ja keskittää joukkoliikennepalvelua Otaniemi-Meilahti-Keski-Pasila tasolla. Tiedelinjan päätepysäkistä Espoossa käytiin paljon keskustelua. Jos molemmat liityntäterminaalit (Tapiola, Matinkylä) olisivat reitin varrella, matkat Etelä-Espoosta esim. Meilahteen ja Pasilaan toteutuisivat yhden vaihdon matkoina.

Liikkumiskyselyyn saatiin kaikkiaan noin 27 000 paikkamerkintää, vastaajia oli noin 5000 taloudesta. Datasta jalostetaan erilaisia karttoja suunnittelun tueksi mm. alueittain, matkan tarkoituksen mukaan ja kulkumuodoittain. Oheisessa esimerkissä näkyy sinisellä työ- ja opiskelupaikat, punaisella ostos- ja asiointipaikat ja vihreällä liikuntapaikat. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Kuva: Esimerkki liikkumiskyselyn tulosten esittämisestä kartalla