30.8.2013

Etelä-Espoon liityntäyhteyksien suunnittelu käynnistyi



Tämän viikon työpajassa aloitettiin Etelä-Espoon liityntäyhteyksien hahmottelu. Tässä työssähän linjastoa suunnitellaan tilanteeseen, jossa metro liikennöi Matinkylään.

Varsinaiset liityntäterminaalit tulevat Tapiolaan ja Matinkylään, mutta linjaston on järkevä mahdollistaa hyviä vaihtoyhteyksiä myös muilla metroasemilla. Tapiolassa terminaali tulee sijaitsemaan Merituulentiellä, Matinkylässä puolestaan Ison Omenan laajennusosassa, Suomenlahdentien ja Markkinakadun kulmassa. Muille metroasemille ei tule bussilinjojen päätepysäkkimahdollisuutta. Jos bussireitin varrelle osuu useampia metroasemia, saattaa vaihtaminen olla matka-ajan puolesta houkuttelevaa jo päätepysäkkiä aiemminkin.

Joukkoliikennesuunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että asuin- ja työpaikka-alueilta on yhteys omaan keskukseen. Espoon viisi kaupunkikeskusta ovat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Lisäksi paikallisempina keskuksina toimivat Kauklahti ja Kalajärvi. Palvelut – niin kaupungin kuin kaupallisetkin – sijaitsevat tyypillisesti keskuksissa, jotka ovat usein myös hyviä vaihtopaikkoja muille bussilinjoille tai junaan ja jatkossa Etelä-Espoossa metroon.

Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilta liityntäyhteys ja yhteys omaan kaupunkikeskukseen toteutuvat pääpiirteissään samalla linjalla. Sen sijaan Suur-Espoonlahden alueelta tarvitaan monin paikoin erikseen liityntäyhteys Matinkylään ja yhteys omaan kaupunkikeskukseen, Espoonlahteen.

Jatkossa yhteydet Etelä-Espoosta Helsinkiin ovat liityntämatkoja bussilla ja junalla tai bussilla ja metrolla. Tämän työn kannalta keskeinen suunnittelualue muodostuu Suur-Tapiolasta, Suur-Matinkylästä ja Suur-Espoonlahdesta. Käytännössä linjasto on kuitenkin laajempi kokonaisuus ja suunnittelualueen karkeana pohjoisrajana voidaan pitää rantarataa. Junaradan läheisyydessä sijaitsevien alueiden ensisijainen liityntäyhteys on junalle (Leppävaaraan, Espoon keskukseen, Kauklahteen), vaikkakin yhteyksiä rantaradan varresta tarvitaan jatkossakin myös metroradan varteen. Näiden Espoon etelä-pohjoissuuntaisten yhteyksien kannalta keskukset ovat tärkeitä solmukohtia. Leppävaaran ja Tapiolan välissä liikennöi jo runkolinja 550. Leppävaaran ja Matinkylän välistä palvelua pidetään potentiaalisena vahvistaa, samoin Matinkylän ja Espoon keskuksen välistä yhteyttä.

8 kommenttia:

  1. Ja muistakaahan se, että Helsingissä olisi hyvä päästä muuallekin kuin keskustaan ja muualle metroradan varteen. Esim. Meilahdessa sairaala-alue työllistää tuhansia. Siellä on myös paljon kolmivuorotyöläisiä ja se täytyy ottaa huomioon. Itse en ainakaan haluaisi bussi-metro-bussi -yhdistelmää työmatkalle, koska vaihdot vievät niin paljon aikaa. Nykyisin toimivin ja nopein yhteys on arkiaamuisin 107 ja 503/504, niillä pääsee n. 40 minuutissa töihin, tosin nyt taas syysaikatauluissa matka-aika kasvoi jonkin verran odotusten takia. Muina aikoina ko. Yhteys ei toteudu tai muuten sovi, joten matka-aikakin nousee heti yli 45:n minuuttiin, iltaisin odotuksineen saattaa mennä lähes tuntikin. Kahdesti kesän aikana jopa 1,5 h, koska bussi oli myöhässä.

    VastaaPoista
  2. RunkoLinja (jokeri2) 560 voitaisiin jo alku vaiheessa jatkaa Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään , niin ei tarvitsi perustaa toista runkolinjaa reitille ja Linja 560 korvaa linjan 5 ja monia muita linjoja.

    VastaaPoista
  3. Länsimetron liityntälinjasto pitää suunnitella ettei siitä tulisi yhtään lisää matka aikaa kuin nykyiselläkään linjastolla, vaan huomattavasti nopeampi kuin nykyinen. Hyödyntäkää Länsiväylää suunnitelessanne Linjastoa.

    VastaaPoista
  4. olisi hyvä päästä tapiolasta meilahteen ja päinvastoin muillakin bussiyhtyksillä kuin 500 sarjalaisilla, niiden aikataulu oletukset kun eivät ole niitä kaikkein luotettavimpia eikä vuorovälit kauhean tiiviitä.

    VastaaPoista
  5. 5.9 ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä (s.4)
    http://lauttasaari.fi/images/stories/lauttasaarilehti/lehti30-2013.pdf

    lukee seuraavaa: "Saarelaiset olivat huolissaan sekä
    liityntälinjojen sujuvuudesta että suoran
    ydinkeskustayhteyden riittävyydestä. Kivekäs
    kertoi, että suora linja tulee Katajaharjusta
    Vattuniemen kautta keskustaan, siis
    20N yölinjan reitti."

    Eli asia on siis jo päätetty. Siksi tämä "vuorovaikutus" taitaa olla aika lumetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten blogissa on jo aiemmin mainittu, ei linjaa 20N pidetä hyvänä ratkaisuna, koska se ei palvele liityntää metroon.

      Kyseisessä jutussa on haastateltu HKL johtokunnan jäseniä. HKL eli Helsingin kaupungin liikennelaitos ei kuitenkaan vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta.HKL vastaa raitiovaunujen ja metrojen liikennöinnistä sekä joukkoliikenneinfran eli ratojen, asemien ja varikoiden hoidosta. Joukkoliikenteen suunnittelu kuuluu Helsingin seudun liikenteen (HSL) vastuisiin.

      Poista
  6. Miten hoidetaan huonosti liikkuvien tai liikuntarajoitteisten tai lastenvaunujen & lapsien kanssa liikkuvien henkilöiden turvallinen vaihto bussista metroon ja toisinpäin? Onko tämä huomioitu asemien suunnittelussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metroasemien suunnittelun yhtenä tavoitteena on esteettömyys. Asemien suunnittelusta voi kysyä lisää Länsimetro Oy:ltä. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.lansimetro.fi

      Poista